Kääpätassu, hylätty

Kääpäpuna on luonteeltaan hiljainen ja hyvin introverttinen. Hän on erittäin varovainen ja puhuu tuskin lainkaan. Kollilla on suuret luottamusongelmat ja hän muutenkin pelkää lähes kaikkea. Hän ei myöskään tykkää puhua mennestään lainkaan ja tykkää pitää sen salaisuutena.
Kääpäpuna haluaa auttaa, mutta tuntee, ettei kuulu mihinkään ja, että hän ei ole kenellekään hyödyksi. Hän välttelee valmiisiin porukoihin hakeutumista tai päätymistä, koska pelkää erottuvansa liikaa joukosta niin, että hänet vain hylätään. Hän myös pelkää muissa kissoissa sitä, jos he tulevat liian lähelle liian nopeasti, koska kolli kokee sen hyökkäyksenä ja hyytyy täysin.
Kääpäpuna on tunnollinen ja tunnustaa aina, jos tekee jotain sääntöjen vastaista. Hän pelkää kertoa totuuden, mutta olettaa, että jos hän ei itse kerro ja jää siitä kiinni, hän saa kahta kauheamman rangaistuksen. Kollin yksi peloista on myös olla täysin hyödytön ja tulla torutuksi. Hän pyytelee anteeksi, vaikka ei olisi oikeasti edes tehnyt mitään väärää, koska häntä pelottaa.
Kääpäpuna kammoaa taisteluita ja kaikkia itseään isompia otuksia. Hän pelkää oikeastaan joutua taisteluun häntä nuorempiakin kissoja vastaan, koska ajattelee ettei pärjäisi edes pentua vastaan taistelussa. Hänen kauhunsa ottaa hänestä aina vallan, kun hän joutuu uhatuksi ja joko juoksee karkuun tai jähmettyy paikoilleen.
Kääpäpuna myöskin pelkää satuttaa muista ja pelkää päätyvänsä muiden vihattujen kissojen listalle. Hän ei halua vihollisia, koska häntä pelottaa ajatus, että joku vaanisi pimeydessä ja odottaisi hänen tulevan, jotta voisi hyökätä. Kollin pelkojen lista myös jatkuu sillä hän pelkää tulta kuollakseen. Kaikki siinä vain puistattaa kollia nenänpäästä hännänpäähän asti, eikä hän usko koskaan tottuvansa siihen.
Kääpäpuna vihaa kovia ääniä, mutta on myös vainoharhainen liiassa hiljaisuudessa. Hän siis vihaa sitä, kun kaikki puhuvat kovaan ääneen pesässä keskenään, eikä hän voi nukkua sen vuoksi päiväunia, mutta jos tulee liian hiljaista, hän ei saa unta, koska tulee vainoharhaiseksi ja luulee jonkun vaanivan häntä.
Kääpäpunaan on lähes mahdotonta tutustua kunnolla sillä ainoat asiat mitä hän itsestään saattaa kertoa on se, että hän asuu eloklaanissa, vaikka ei ole sieltä kotoisin ja hänen oma nimensä. Hän haluaisi kumppanin, mutta näkee sen mahdottomuutena, koska ei osaa lähestyä muita kissoja saati olla näiden seurassa. Hän on aina muiden kissojen kanssa levoton ja yrittää keksiä mahdollisimman monta syytä luistaa paikalta. Hän rakastuneena karkaa hieman vähemmän, mutta silti karkailee ja välttelee pitkiä juttutuokioita. Hän ei vain osaa prosessoida rakkauden tuomia tunteita oikein ja saa paljon stressiä ajatellessaan, miten hänen pitäisi tehdä hyvä vaikutus ja vältellä itsensä nolaamista.
Kääpäpuna ei ole varma pennuista. Hän omalla tavallaan pitää pennuista ja haluaisi omia, mutta hän on myös epävarma isän taidoistaan ja ei pidä ajatuksesta, että epäonnistuisi pitämään huolta pennuistaan. Hän ei myöskään pitäisi pentujen äänekkyydestä, mutta muuten näkisi pentujen hoitamisen ihan mukavana hommana.
Kääpäpuna on uskoton, mutta omalla tavallaan haluaisi osata uskoa tähtiklaaniin. Hän kadehtii sitä, miten muut saavat rohkeutta ja lohtua tähtiklaanista ja ajatuksesta, että he pääsisivät sinne kuolemansa jälkeen ja, että heidän rakkaimpansa olisivat siellä heitä odottamassa.
Kääpäpunan lempi paikkoja ovat ahtaat pienet kolot, joihin hän voi piiloutua kaikelta ja kaikilta. Kolli tykkää pysytellä varjossa ja pitää huolen olevansa yksin. Hän tykkää kaivaa kuoppia ja tunneleita ja olla niissä, joka on yllättävää ajatellen hänen lukemattomien pelkojen listaa. Hän myös kaivamisen lisäksi rakastaa uimista. Kollin ollessa vedessä (yksin ilman ketään muuta katsomassa) hän on helpommin oma vanha itsensä eli äänekäs, innokas ja villi, eikä pelokas ja vainoharhainen.